Etusivu | Uutiset & tiedotteet | Yhdistys | Näyttelyt | Kotikissainfo | Jäsenten kissoja | Palaute | Linkit | Forum










Jäsenten kissoja

SUVAK ry:n jäsenet voivat lähettää tänne kuvan sekä pienen tarinan omasta kissastaan. Kuvat ja tarinat lähetetään sähköpostitse webmasterille.

Huom! Kuvien luvaton kopiointi ja käyttö on tekijänoikeuslain nojalla kielletty!

Sivu 1 | 2 | 3

Laku

Laku on lyhytkarvainen mustavalkoinen maatiaisrouva. Laku on syntynyt n. 3.7.2001, tarkkaa syntymäpäivää ei ole tiedossa, koska Laku on emonsa hylkäämä orpolapsi. Laku tuli meille 2-3-viikkoisena rääpäleenä. Enää Laku ei ole mikään rääpäle, painoa on kertynyt kunnioitettavat 7 kg ja korkeutta enemmän kuin monella pienellä koiralla. Laku on rakenteeltaan roteva, kiinteä ja lihaksikas. Luonteeltaan Laku on päättäväinen, itsepäinen, rohkea ja sosiaalinen. Laku tuntee oman arvonsa eikä rouvaa sovikaan komennella. Lakulle ei saa nauraa, rouva nimittäin suuttuu siitä.

Omistajat: Laura Björkell & Jari Lust


Peku

Peku on pitkäkarvainen mustavalkoinen kotikissa, syntynyt 17.4.2002. Peku on kookas kollipoika: painoa on kertynyt lähes 8 kg ja säkäkorkeutta n. 37 cm. Pituutta nenänpäästä hännäntyveen pojalla on lähes metrin verran. Peku on luonteeltaan energinen, iloinen, sosiaalinen ja jopa hiukan koiramainen. Peku osaa istua, noutaa leluja, kieriä, kävellä kauniisti vierellä, hypätä, tulla luo, pujotella jalkojen välistä ja antaa pusun käskystä. Peku on jo tuttu näky SUVAK ry:n kotikissanäyttelyissä. Poika rakastaa esiintymistä ja on näyttelyissä kuin kotonaan.

Omistajat: Laura Björkell & Jari Lust


Wilma

Wilma syntyi 9.5.2004 tallikissan poikaseksi. Tämä ihana ruskeatiikerivalkoinen lyhytkarvainen pojankoltiainen valloitti sydämen heti.

Aivan oikein, Wilma on nimestään huolimatta poika, vaikka onkin hieman hienohelma tavoiltaan. Wilma nukkuu usein sammakkoasennossa ja se näyttää kyllä oikein hassulta. Muut ajat se ihmettelee seinää tai halailee emäntäänsä. Wilma on oikeastaan sellainen haaveilijatyyppi, boheemilla tavalla ihanan omituinen ja kovin kömpelö kissa. Wilma on oikea äitin poika, aina olisi vain sylissä halaamassa ja kurisemassa.

Wilman lempilelu on - tai oikeastaan oli - sellainen karvainen lelu, jonka se sai pienenä ensimmäiseksi lelukseen, sitä ei siis ole enää, mutta kaikki pienet hiiret on tosi kivoja nykyään.

Omistajat: Jenna Mäenpää & Petri Kaakinen


Kikku

Kikku on sinikilpikonnavalkoinen puolipitkäkarvainen leikattu tyttö. Hellyttävä kissaneiti pitää huolta, ettei yöllä nukuta. Kikun yleisin sana on miu, jota se päästelee suustaan koko ajan. Kova puhumaan ja kehräämään. Kikku on myös pirteä ja iloinen kissa, joka on tosi nopea liikkeissään. Kikku sai nimensä sanasta pikkukissa, joka joskus suussa väännettiin kikkupissaksi, niinpä siitä sitten tuli Kikku.

Kikku on kova syömään ja taitanee neiti painaakin jo melkoisesti. Kikku tulee kyökkipiian päälle istumaan ja odottaa nätisti ruokaa, vasta kun sanotaan syömään, se vastaa miu ja koittaa syödä kolmesta kupista yhtä aikaa ettei muut veisi liikaa sen osasta.

Hellyttävästä luonteestaan huolimatta Kikku on kova kiroilemaan. Se on hirveän temperamenttinen kun sitä vaaditaan, esimerkiksi kotikissanäyttelyissä tuomarin edessä Kikun kaunis olemus olisikin monta kertaa ollut värin parhaan arvoinen tuomarien mukaan, mutta suositeltiin odottamaan kunnes se osaa käyttäytyä.

Kikun lempileluja ovat ehdottomasti sulkahuiskat, joiden perässä se jaksaa viuhtoa vaikka kaksi tuntia ja senpä takia se usein läähättääkin kieli pitkällä, koska ei malttaisi lopettaa.

Omistajat: Jenna Mäenpää & Petri Kaakinen


Töpö

Töpö on syntynyt 7.5.2006. Pieni pitkäkarvainen kissaneiti. Väristä on vielä vaikea saada selkoa kun Töpö on niin pieni, mutta luultavasti se olisi ruskeatiikerivalkoinen.

Tämä pikkuneiti pitää huolta kaikista ja kaikesta, varsinkin siitä, ettei kenelläkään perheenjäsenellä ole tylsää. Se jaksaa riehua ja tuhota vessapaperia päivät pitkät. Kaikki mitä emäntä tekee niin kiinnostaa sitä erityisesti. Siksi se kai aina viipottaakin äitin perässä joka paikkaan ja sen mielestä paras nukkumapaikkakin on äitin kyljessä tai päällä. Toki myös äidin pitkät hiukset ovat erityisasemassa, sillä Töpö jaksaa harjata ja pestä niitä yökaudet, jotta äiti sitten olisi kaunis herätessään.

Töpö on myös kova kehräämään ja juttelemaan. Töpö on ottanut Wilma-pojan ja Kikun emoikseen virallisesti äidin lisäksi ja jaksaa olla niiden kimpussa jatkuvasti. Wilma ja Kikku pitävätkin huolen siitä, että pienoinen oppii talon ja kissojen tavoille. Vielä se on hieman vaikeaa, kun pentu on oikea rasavilli, mutta eiköhän se tuosta vielä opi.

Töpö aloittaa syksyllä myös käynnit kotikissanäyttelyissä. Täytyy aloittaa pienestä, että sitten osataan käyttäytyä paikanpäällä. Kovasti jännittää, että mitähän mieltä tuomarit ovat lapsesta kun se ainakin tähän mennessä on valloittanut niin naapurien kuin kavereidenkin sydämet ja moni olisikin halukas laittamaan Töpön laukkuunsa ja viemään kotiin.

Töpön lempileluja ovat kaikki liikkuvat jutut kärpäsistä verhoihin, joten vauhtia riittää.

Omistajat: Jenna Mäenpää & Petri Kaakinen

© Tabby 2007-2008